WeBible

1 - Job vastasi ja sanoi:

2 - "Oi, jospa minun suruni punnittaisiin ja kova onneni pantaisiin sen kanssa vaakaan!

3 - Sillä se on nyt raskaampi kuin meren hiekka; sentähden menevät sanani harhaan.

4 - Sillä Kaikkivaltiaan nuolet ovat sattuneet minuun; minun henkeni juo niiden myrkkyä. Jumalan kauhut ahdistavat minua.

5 - Huutaako villiaasi vihannassa ruohikossa, ammuuko härkä rehuviljansa ääressä?

6 - Käykö äitelää syöminen ilman suolaa, tahi onko makua munanvalkuaisessa?

7 - Sieluni ei tahdo koskea sellaiseen, se on minulle kuin saastainen ruoka.

8 - Oi, jospa minun pyyntöni täyttyisi ja Jumala toteuttaisi minun toivoni!

9 - Jospa Jumala suvaitsisi musertaa minut, ojentaa kätensä ja katkaista elämäni langan!

10 - Niin olisi vielä lohdutuksenani-ja ilosta minä hypähtäisin säälimättömän tuskan alla-etten ole kieltänyt Pyhän sanoja.

11 - Mikä on minun voimani, että enää toivoisin, ja mikä on loppuni, että tätä kärsisin?

12 - Onko minun voimani vahva kuin kivi, onko minun ruumiini vaskea?

13 - Eikö minulla ole enää mitään apua, onko pelastus minusta karkonnut?

14 - Tuleehan ystävän olla laupias nääntyvälle, vaikka tämä olisikin hyljännyt Kaikkivaltiaan pelon.

15 - Minun veljeni ovat petolliset niinkuin vesipuro, niinkuin sadepurot, jotka juoksevat kuiviin.

16 - Ne ovat jääsohjusta sameat, niihin kätkeytyy lumi;

17 - auringon paahtaessa ne ehtyvät, ne häviävät paikastansa helteen tullen.

18 - Niiden juoksun urat mutkistuvat, ne haihtuvat tyhjiin ja katoavat.

19 - Teeman karavaanit tähystelivät, Seban matkueet odottivat niitä;

20 - he joutuivat häpeään, kun niihin luottivat, pettyivät perille tullessansa.

21 - Niin te olette nyt tyhjän veroiset: te näette kauhun ja peljästytte.

22 - Olenko sanonut: 'Antakaa minulle ja suorittakaa tavaroistanne lahjus minun puolestani,

23 - pelastakaa minut vihollisen vallasta ja lunastakaa minut väkivaltaisten käsistä'?

24 - Opettakaa minua, niin minä vaikenen; neuvokaa minulle, missä olen erehtynyt.

25 - Kuinka tehoaakaan oikea puhe! Mutta mitä merkitsee teidän nuhtelunne?

26 - Aiotteko nuhdella sanoja? Tuultahan ovat epätoivoisen sanat.

27 - Orvostakin te heittäisitte arpaa ja hieroisitte kauppaa ystävästänne.

28 - Mutta suvaitkaa nyt kääntyä minuun; minä totisesti en valhettele vasten kasvojanne.

29 - Palatkaa, älköön vääryyttä tapahtuko; palatkaa, vielä minä olen oikeassa siinä.

30 - Olisiko minun kielelläni vääryys? Eikö suulakeni tuntisi, mikä turmioksi on?"